Laki ulkomaalaislain muuttamisesta (480 / 2026, alkuperäinen)

Seulonta-asetuksen 2 artiklan 10 alakohdassa tarkoitettuja seulontaviranomaisia ovat Rajavartiolaitos, poliisi, Tulli ja suojelupoliisi.

Rajavartiolaitos suorittaa seulonta-asetuksen 5 artiklassa tarkoitettua seulontaa. Tulli suorittaa mainitussa artiklassa tarkoitettua seulontaa toimittaessaan rajatarkastusta tullilain (304/2016) 31 §:n perusteella.

Poliisi suorittaa seulonta-asetuksen 7 artiklassa tarkoitettua seulontaa sekä 5 artiklassa tarkoitettua seulontaa toimittaessaan rajatarkastusta poliisilain 2 luvun 21 §:n perusteella.

Poliisi antaa toisen Euroopan unionin jäsenvaltion seulontaviranomaisille niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täydentämiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) 2019/816 7 c artiklassa tarkoitetun lausunnon.

Poliisi antaa pyynnöstä seulontaviranomaiselle arvion siitä, voiko seulottava henkilö muodostaa uhkan sisäiselle turvallisuudelle seulonta-asetuksessa tarkoitetun turvallisuustarkastuksen perusteella.

Jos rajavalvonta on väliaikaisesti palautettu sisärajoille rajavartiolain 15 §:n mukaisesti, seulontaviranomaisten vastuu seulonnasta jakautuu rajatarkastusvastuiden mukaisesti.

Suojelupoliisi osallistuu seulonta-asetuksen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun turvallisuustarkastuksen suorittamiseen ja voi osallistua 14 artiklassa tarkoitettuun henkilön tunnistamiseen. Suojelupoliisilla on oikeus suorittaa myös muita turvallisuustarkastuksen suorittamisen kannalta välttämättömiä toimenpiteitä.

Ahvenanmaan maakunnan alueella seulonnasta vastaavat Rajavartiolaitos ja Tulli. Rajavartiolaitos ja Tulli voivat tehdä seulontamenettelyyn liittyvissä tehtävissään yhteistyötä Ålands polismyndighet -nimisen viranomaisen kanssa. Yhteistyöstä ja kunkin viranomaisen toimivaltuuksista siinä säädetään erikseen.

Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin kesken voidaan sopia tilapäisistä ja lyhytaikaisista poikkeuksista seulontavastuussa.

Seulontaviranomaisena toimivalla virkamiehellä on seulonnan suorittamiseksi oikeus:

Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin seulontatehtävää suorittavalla virkamiehellä on lisäksi oikeus ilman rikosepäilyä:

Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta poistumisen estämisestä ja 2 kohdassa tarkoitetusta tavaroiden ja kulkuneuvon tilapäisestä haltuun ottamisesta seulontamenettelyn ajaksi päättää rajanylityspaikan esimiehenä toimiva rajavartiomies tai vähintään luutnantin arvoinen rajamies, päällystöön kuuluva poliisimies tai tullitoimipaikan esimiehenä toimiva tullimies tai tehtävään määrätty tullirikostorjunnan tai tullivalvonnan esimiehenä toimiva tullimies. Kiireellisessä tapauksessa poistumisen estää ja haltuunoton suorittaa seulontatehtävää suorittava poliisimies, rajavartiomies tai tullimies, jonka on viivytyksettä saatettava asia edellä mainitun virkamiehen ratkaistavaksi.

Seulontaviranomaisen on seulonnan alussa annettava seulottavalle henkilölle tietoa seulontamenettelystä sekä hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan menettelyssä. Tieto annetaan kielellä, jota hänen perustellusti voidaan olettaa ymmärtävän. Seulottavan henkilön tulee allekirjoituksellaan vahvistaa saaneensa tiedot.

Seulontamenettelyn kestosta säädetään seulonta-asetuksen 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa.

Seulottava henkilö on seulontamenettelyn ajan velvollinen oleskelemaan seulontaviranomaisen hänelle osoittamassa seulontapaikassa ja seulontamajoituspaikassa, jossa pysyminen voidaan varmistaa estein. Seulottavalle henkilölle on annettava selkeästi tieto seulontapaikan ja seulontamajoituspaikan alueen rajoista.

Seulontaviranomainen voi valvoa seulontamajoituspaikan aluetta teknisen valvonnan keinoin. Teknistä valvontaa ei saa kohdistaa majoitus-, saniteetti- tai pukeutumistilaan. Teknistä valvontaa käytetään seulontamajoituspaikan järjestyksen ja liikkumisvapauden rajoituksen toteutumisen varmistamiseksi. Teknisestä valvonnasta on ilmoitettava valvonnan kohteena olevalle henkilölle sopivalla merkillä.

Teknisestä valvonnasta kertyneiden tallenteiden käsittelyyn sovelletaan, mitä kunkin teknistä valvontaa suorittavan seulontaviranomaisen henkilötietojen käsittelystä erikseen säädetään.

Seulottavalla henkilöllä ei ole oikeutta poistua hänelle osoitetusta seulontapaikasta ja seulontamajoituspaikasta paitsi kiireellisen terveydenhoidon saamiseksi.

Seulonnassa ilman huoltajaa olevan alaikäisen tilapäisen edustajan määräämisestä säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 5 luvussa. Jos seulonnassa ilman huoltajaa oleva alaikäinen ei ole hakenut kansainvälistä suojelua, häneen sovelletaan lastensuojelulakia (417/2007) .

Seulontaviranomainen vastaa seulontapaikassa ja seulontaviranomaisen perustamassa seulontamajoituspaikassa oleskelevien seulottavien henkilöiden ylläpidosta. Maahanmuuttovirasto vastaa seulottavien henkilöiden majoituksen ja aterioiden järjestämisestä, jos seulottavan henkilön seulontamajoituspaikaksi on osoitettu vastaanottokeskus. Seulontaviranomainen vastaa seulottavien henkilöiden kuljettamisesta seulontamajoituspaikkaan.

Seulontaviranomainen ja Maahanmuuttovirasto voivat sopia 1 momentissa säädetyistä vastuista poikkeamisesta keskitetyn seulonnan tilanteessa tai muutoin tilapäisesti.

Maahanmuuttovirasto järjestää seulonta-asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alustavan terveystarkastuksen. Kansainvälistä suojelua hakevan henkilön alustava terveystarkastus toteutetaan osana kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa tarkoitettuja vastaanottopalveluja.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään järjestämisvastuusta, korvaus Maahanmuuttoviraston muulle kuin kansainvälistä suojelua hakevalle henkilölle järjestämästä alustavasta terveystarkastuksesta määräytyy seulontaviranomaisen ja Maahanmuuttoviraston tekemän sopimuksen perusteella.

Edellä säädetyistä vastuista voidaan poiketa keskitetyn seulonnan tilanteessa tai muutoin tilapäisesti seulontaviranomaisen ja Maahanmuuttoviraston kesken sopimalla.

Jos seulottava henkilö tekee seulonta-asetuksen 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottokeskukselle, ilmoitus tulee välittää seulontaviranomaiselle.

Rajanylityspaikan esimies tai vähintään luutnantin arvoinen rajavartiomies, päällystöön kuuluva poliisimies tai tullitoimipaikan esimiehenä toimiva tullimies voi pyynnöstä sallia neuvontaa ja neuvonantoa tarjoavien järjestöjen ja henkilöiden läsnäolon seulonnassa seulontapaikassa, jos läsnäolo ei vaaranna rajanylityspaikan, poliisin toimipaikan, tullitoimipaikan tai muun seulontapaikan turvallisuutta, yleistä järjestystä tai hallinnointia.

Rajanylityspaikan esimies tai vähintään luutnantin arvoinen rajavartiomies, päällystöön kuuluva poliisimies tai tullitoimipaikan esimiehenä toimiva tullimies voi kieltää neuvontaa ja neuvonantoa tarjoavien järjestöjen ja henkilöiden läsnäolon seulontamajoituspaikassa, jos läsnäolo voi vaarantaa seulontamajoituspaikan turvallisuutta, yleistä järjestystä tai hallinnointia.

Seulonta-asetuksen 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa ja menettelyasetuksen 43 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista riippumattoman seurantamekanismin seurantatehtävistä vastaa yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Seulonta-asetuksen 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen perusteltujen väitteiden käsittelystä ja tutkinnasta vastaa seulontamenettelystä tai rajamenettelystä vastaava viranomainen. Perusteltujen väitteiden käsittelyyn ja tutkintaan sovelletaan hallintolain 8 a lukua.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun oikeuteen saada tietoja ja selvityksiä 1 momentissa tarkoitetun tehtävän hoitamiseksi sovelletaan yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain (1326/2014) 4 §:n 1 momenttia sekä 5 ja 11 §:ää.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun oikeuteen tehdä tarkastus 1 momentissa tarkoitetun tehtävän hoitamiseksi sovelletaan yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain 6 §:n 1 momenttia. Tarkastus voi olla myös ennalta ilmoittamaton.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa valtioneuvostolle vuosittain suosituksia seurantatehtävässään tekemiensä havaintojen perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa viranomaiselle lausuntoja ja suosituksia 1 momentin mukaisissa tehtävissään.

Seulonta-asetuksen 10 artiklan 2 kohdan kuudennessa alakohdassa tarkoitettuun asianmukaiseen turvallisuusselvitykseen sovelletaan turvallisuusselvityslakia (726/2014) .

Määräaikainen oleskelulupa voidaan kuitenkin myöntää voimassa olevan matkustusasiakirjan puuttumisesta huolimatta, jos se myönnetään 51, 52, 52 a, 52 d, 52 e, 110, 113 a §:n tai kansainvälisen suojelun perusteella. Ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa voidaan myöntää matkustusasiakirjan puuttumisesta huolimatta Suomessa syntyneelle lapselle, jolle myönnetään oleskelulupa perhesiteen perusteella.

Jos hakijalle on myönnetty määräaikainen oleskelulupa kansainvälisen suojelun perusteella, pysyvä oleskelulupa voidaan näillä edellytyksillä myöntää voimassa olevan matkustusasiakirjan puuttumisesta huolimatta.

Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei tässä laissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta myönnettäessä oleskelulupa kansainvälisen suojelun taikka 6 luvun perusteella, ellei 114 §:n 3 momentista, 114 a §:n 4 momentista tai 115 §:n 2 momentista muuta johdu.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja lapsen etuun ja poikkeuksellisen painavaan syyhyn perustuvia poikkeuksia ei sovelleta, jos kyse on 56 d §:ssä tarkoitetusta pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupaa koskevasta hakemuksesta. Lisäksi toimeentulon on tällöin oltava turvattu riippumatta siitä, millä perusteella hakija oleskelee tai on aiemmin oleskellut Suomessa.

Kansainvälistä suojelua hakevan oikeudesta oleskella maassa, kunnes hakemukseen on tehty päätös, säädetään menettelyasetuksen 10 artiklassa sekä tämän lain 102 §:ssä.

Kansainvälistä suojelua hakevan oikeudesta oleskella Suomen alueella rajamenettelyn aikana säädetään menettelyasetuksen 43 artiklan 2 kohdassa.

Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa tarkoitettua auttamisjärjestelmää ylläpitävä Joutsenon vastaanottokeskus voi päättää harkinta-ajan antamisesta, jatkamisesta ja keskeyttämisestä, jos ihmiskaupan uhri otetaan auttamisjärjestelmään ennen kuin poliisi tai rajatarkastusviranomainen on tehnyt asiaa koskevan päätöksen. Vastaanottokeskus ilmoittaa viipymättä harkinta-aikaa koskevista päätöksistään poliisille.

Tilapäinen oleskelulupa, joka on myönnetty 113 a §:n perusteella, myönnetään enintään yhdeksi vuodeksi.

Jos ulkomaalainen on saanut oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella, uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään, jollei asiassa ilmene määritelmäasetuksen 14 tai 19 artiklan taikka menettelyasetuksen 66 artiklan 6 kohdan mukaisia perusteita pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman poistamiselle.

Uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään enintään neljäksi vuodeksi. Uusi määräaikainen oleskelulupa pakolaisuuden perusteella myönnetään kolmeksi vuodeksi. Uusi määräaikainen oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella myönnetään kahdeksi vuodeksi. Uusi tilapäinen oleskelulupa myönnetään enintään yhdeksi vuodeksi, jos se myönnetään 113 a §:n perusteella.

Alle kuuden kuukauden yhtäjaksoinen oleskelu Suomen ulkopuolella ei keskeytä yhtäjaksoista oleskelua, jos poissaolojaksot ovat yhteensä enintään kymmenen kuukautta. Oleskelua voidaan erityisistä syistä pitää yhtäjaksoisena edellä mainittuja ajanjaksoja pidemmistä poissaolojaksoista huolimatta, joita ei kuitenkaan oteta huomioon oleskeluaikaa laskettaessa. Jos pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskeluluvan hakija on EU:n sinisen kortin haltija, alle kahdentoista kuukauden yhtäjaksoinen oleskelu Euroopan unionin ulkopuolella ei keskeytä yhtäjaksoista oleskelua, jos poissaolojaksot ovat yhteensä enintään kahdeksantoista kuukautta. Jos kansainvälistä suojelua saanut tavataan toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta niin, ettei hänellä ole siellä oleskeluoikeutta, hänen yhtäjaksoinen oleskelunsa keskeytyy riippumatta siitä, miten kauan tai mistä syystä hän on ollut Suomen ulkopuolella.

Viiden vuoden määräaika lasketaan ensimmäisen jatkuvaa maassa oleskelua varten myönnetyn määräaikaisen oleskeluluvan alkamispäivästä tai maahantulopäivästä, jos kolmannen maan kansalaisella on ollut jatkuva oleskelulupa maahan tullessaan. Pakolaisen ja toissijaista suojelua saavan osalta määräaika lasketaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättöpäivästä, jos pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema on myönnetty kyseisen hakemuksen perusteella. Sellaisen EU:n sinisen kortin haltijan osalta, joka on käyttänyt erityisosaajadirektiivin 21 artiklassa tarkoitettua pitkäaikaista liikkuvuutta, viiden vuoden yhtäjaksoista oleskelua laskettaessa otetaan huomioon myös laillinen oleskelu jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa EU:n sinisen kortin haltijana sekä lisäksi korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten myönnetyn kansallisen oleskeluluvan ja tutkijan luvan haltijana sekä kansainvälistä suojelua saavana henkilönä. Opiskelijan luvan haltijana laillisesta oleskelusta otetaan huomioon puolet. Lisäksi EU:n sinisen kortin haltijan osalta edellytetään, että hän välittömästi ennen oleskelulupahakemuksen jättämistä on oleskellut luvallisesti maassa yhtäjaksoisesti kaksi vuotta.

Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupaa ei myönnetä pakolaisasemaan tai toissijaiseen suojeluasemaan perustuvan oleskelun perusteella, jos asema on peruutettu määritelmäasetuksen 14 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan taikka 19 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan perusteella.

Määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen. Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa voidaan peruuttaa myös, jos sen myöntämisen perusteena on ollut pakolaisasemaan tai toissijaiseen suojeluasemaan perustunut oleskelu ja jos asema on peruutettu määritelmäasetuksen 14 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan taikka 19 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan nojalla.

Määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa peruutetaan, jos henkilön pakolaisasema on poistettu määritelmäasetuksen 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella, koska hänelle ei enää myönnetä pakolaisasemaa 12 artiklan 2 kohdan a tai c alakohdan tai 3 kohdan perusteella taikka jos asema on poistettu 14 artiklan 1 kohdan d tai e alakohdan perusteella taikka jos henkilön toissijainen suojeluasema on poistettu 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella, koska hänelle ei enää myönnetä toissijaista suojeluasemaa 17 artiklan 1 tai 2 kohdan perusteella. Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa peruutetaan, jos henkilön pakolaisasema on poistettu määritelmäasetuksen 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella, koska hänelle ei enää myönnetä pakolaisasemaa 12 artiklan 2 tai 3 kohdan perusteella taikka jos henkilön toissijainen suojeluasema on poistettu 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella, koska hänelle ei enää myönnetä toissijaista suojeluasemaa 17 artiklan 1 tai 2 kohdan perusteella.

Maahanmuuttovirasto tai Suomen edustusto ottaa oleskelulupahakemuksen ja poliisi tai rajavartiolaitos kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen rekisteröimisen yhteydessä hakijalta sormenjäljet jokaisesta sormesta oleskelulupakorttia varten. Jatkoluvan hakemisen yhteydessä sormenjäljet otetaan kuitenkin vain, jos tähän on erityinen syy tai jos edellisen oleskelulupakortin, jota varten sormenjäljet on annettu, myöntämisestä on kulunut viisi vuotta. Sormenjäljet otetaan myös haettaessa pysyvää oleskelulupaa ja pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupaa.

Ulkomaalaisella, joka on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tai menettelyasetuksen 55 artiklassa tarkoitetun myöhemmän hakemuksen, on oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa, jos hän on:

Poiketen 2 momentissa säädetystä, ulkomaalaisella, jonka kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkintaa on nopeutettu menettelyasetuksen 42 artiklan 1 kohdan a–f alakohdan mukaisesti, ei ole oikeutta tehdä ansiotyötä.

Jos työnteko-oikeus perustuu kansainvälisen suojelun hakemiseen ja hakijalla on oikeus jäädä Suomeen muutoksenhaun ajaksi menettelyasetuksen 68 artiklan tai hallinta-asetuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti, työnteko-oikeus jatkuu, kunnes oikeus jäädä Suomeen päättyy ja muutoksenhakua koskeva päätös on annettu tiedoksi. Jos hakijalla on oikeus jäädä Suomeen muutoksenhaun ajaksi menettelyasetuksen 68 artiklan tai hallinta-asetuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja korkein hallinto-oikeus palauttaa kansainvälistä suojelua koskevan asian Maahanmuuttoviraston tai hallinto-oikeuden käsiteltäväksi, työnteko-oikeus jatkuu ja päättyy sen mukaan, mitä tässä momentissa on säädetty.

Työnteko-oikeuden päättymisestä tilanteessa, jossa siirtopäätöksen saaneen vastaanottopalvelut on peruutettu, säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 48 §:ssä.

Edellytyksistä kansainvälisen suojelun myöntämiselle ja poistamiselle säädetään määritelmäasetuksessa.

Kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevasta menettelystä säädetään menettelyasetuksessa.

Kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevassa menettelyssä käsitellään Suomen rajalla tai alueella viranomaiselle esitetty hakemus, jonka perusteena on tarve saada kansainvälistä suojelua.

Kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevan menettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan oleskeluoikeuden myöntäminen myös muilla esille tulevilla perusteilla.

Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tehdään poliisille, rajatarkastusviranomaiselle, Maahanmuuttovirastolle tai säilöönottoyksikön henkilöstölle.

Poliisi tai rajatarkastusviranomainen rekisteröi hakemuksen.

Hakemus jätetään Maahanmuuttovirastolle, joka ilmoittaa hakijalle jättämisen ajankohdan ja tavan. Jos Maahanmuuttovirasto katsoo tarkoituksenmukaiseksi ja varmistuu hakijan Suomessa olosta, hakemus voidaan jättää käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, jossa Maahanmuuttovirastolla ja hakijalla on puhe- ja näköyhteys keskenään. Jättämisen tapaa harkitessaan Maahanmuuttoviraston on otettava huomioon hakijan iästä taikka fyysisestä tai psyykkisestä tilasta johtuva haavoittuva asema tai muut hakijan henkilökohtaiset syyt, jotka voivat vaikuttaa tilanteeseen sekä 6 §:ssä säädetyt edellytykset. Maahanmuuttoviraston on varmistettava, että jättäminen voidaan hoitaa tietoturvallisesti. Hakemus voidaan jättää myös lomakkeella, jos hakija ei pysty jättämään hakemusta muulla tavalla vankeuden tai pitkäkestoisen sairaalahoidon taikka muun vastaavan hänestä riippumattoman syyn vuoksi.

Edellä 3 momentissa säädetystä poiketen hakemus jätetään hakemuksen rekisteröivälle viranomaiselle rekisteröimisen yhteydessä, jos rekisteröivä viranomainen pitää selvänä, että kyse on:

Kun hakemus on rekisteröity, poliisi, rajatarkastusviranomainen tai Maahanmuuttovirasto voi ottaa haltuunsa hakijan matkustusasiakirjan ja pitää sen hallussaan, kunnes hakijalle myönnetään oleskelulupa tai hän poistuu maasta. Haltuun otettu matkustusasiakirja voidaan siirtää toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, joka siirron jälkeen vastaa matkustusasiakirjan säilyttämisestä. Poliisi, rajatarkastusviranomainen tai Maahanmuuttovirasto antaa matkustusasiakirjan haltuunotosta todistuksen.

Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1896, jäljempänä raja- ja merivartiostoasetus , tarkoitetun eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvästä joukosta lähetetyn ryhmän jäsenenä Suomessa oleva vieraan valtion toimivaltainen virkamies sekä Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/2303, jäljempänä turvapaikkavirastoasetus , tarkoitettu Suomeen lähetetty turvapaikka-asioiden tukiryhmän jäsen voivat avustaa poliisia ja rajatarkastusviranomaista kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen rekisteröintiin liittyvissä tehtävissä poliisimiehen tai rajatarkastusviranomaisen virkamiehen ohjauksessa.

Maahanmuuttovirasto voi keskitetyn seulonnan yhteydessä avustaa poliisia ja rajatarkastusviranomaista kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen rekisteröintiin liittyvissä tehtävissä.

Maahanmuuttovirasto antaa menettelyasetuksen 16 artiklassa ja hallinta-asetuksen 21 artiklassa tarkoitettua maksutonta oikeudellista neuvontaa kansainvälistä suojelua hakevalle. Oikeudellista neuvontaa antavalla Maahanmuuttoviraston virkamiehellä tulee olla päätöksenteosta riippumaton ja itsenäinen rooli sekä riittävä perehtyneisyys kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevaan menettelyyn ja vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämismenettelyyn.

Hakija voi pyytää maksutonta oikeudellista neuvontaa kaikissa menettelyn vaiheissa toimivaltaiselta viranomaiselta, joka välittää pyynnön Maahanmuuttovirastolle. Oikeudellinen neuvonta tulee järjestää tarpeen mukaan, oikea-aikaisesti ja asianmukaisella tavalla ottaen huomioon hakijan yksilöllinen tilanne sekä varmistaen neuvonnan tosiasiallinen saavutettavuus ja tietoturvallisuus. Neuvonnan järjestämisessä ja sen tapaa harkitessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan tehokkuuden lisäksi hakijan haavoittuvasta asemasta tai muista henkilökohtaisista syistä johtuviin erityistarpeisiin.

Maksutonta oikeudellista neuvontaa ei anneta, jos:

Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen nimenomaisesta peruuttamisesta säädetään menettelyasetuksen 40 artiklassa.

Hakija voi peruuttaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa Maahanmuuttovirastolle, poliisille, rajatarkastusviranomaiselle tai vastaanottokeskuksessa sen johtajalle tai apulaisjohtajalle henkilökohtaisesti tekemällään kirjallisella ilmoituksella, josta yksiselitteisesti ilmenee, että hakijan tarkoituksena on peruuttaa hakemuksensa. Hakija päivää ja allekirjoittaa ilmoituksen.

Peruutusilmoituksen vastaanottaja pyytää hakijaa ilmoittamaan kantansa mahdolliseen maasta poistamiseen ja maahantulokieltoon sekä pyytää peruuttamiselle kaksi esteetöntä todistajaa, jotka voivat olla Maahanmuuttoviraston tai vastaanottokeskuksen virkamiehiä tai työntekijöitä taikka poliisi- tai rajatarkastusviranomaisia.

Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen raukeamisesta, jos hakija on kuollut.

Kansainvälistä suojelua koskevista henkilökohtaisista puhutteluista säädetään menettelyasetuksen 11–14 artiklassa.

Puhuttelun päätyttyä hakija saa pöytäkirjasta jäljennöksen heti tai mahdollisimman pian puhuttelun jälkeen, ja hänelle annetaan kahden viikon määräaika toimittaa pöytäkirjaan lisäyksiä ja korjauksia. Määräaika voi olla pidempi, jos asian laatu sitä vaatii. Pöytäkirja voidaan tulkata hakijalle puhuttelun päätyttyä, jos Maahanmuuttovirasto katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi.

Tuomioistuimen kumotessa kansainväistä suojelua koskevan päätöksen ja palauttaessa sen Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi tutkintamenettely on saatava päätökseen viimeistään:

Kolmannen maan määrittämisestä kansallisesti menettelyasetuksen 59 artiklassa tarkoitetuksi turvalliseksi kolmanneksi maaksi ja menettelyasetuksen 61 artiklassa tarkoitetuksi turvalliseksi alkuperämaaksi säädetään menettelyasetuksen 64 artiklassa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan nimetä 1 momentissa tarkoitetut turvalliset kolmannet maat ja turvalliset alkuperämaat. Maiden määrittely perustuu Maahanmuuttoviraston arvioimaan maatietoon.

Maahanmuuttovirasto toimittaa menettelyasetuksen 64 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot kansallisista turvallisista kolmansista maista ja turvallisista alkuperämaista Euroopan komissiolle ja Euroopan unionin turvapaikkavirastolle.

Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan katsoa ilmeisen perusteettomaksi, jos se on hylätty menettelyasetuksen 42 artiklassa säädetyssä nopeutetussa menettelyssä.

Menettelyasetuksen 10 artiklan 1 kohdassa säädetystä poiketen ja rajoittamatta palautuskiellon periaatteen soveltamista, hakijalla ei ole oikeutta jäädä Suomen alueelle kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkinnan ajaksi ja hakija voidaan poistaa maasta, jos:

Maahanmuuttovirasto antaa toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen pyynnöstä lausunnon 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun hakijan luovuttamista tai siirtoa koskevassa asiassa. Lausunnossa on ilmoitettava, onko luovuttaminen tai siirtäminen toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon, kolmanteen maahan tai mainitun momentin 1 kohdassa tarkoitettuun kansainväliseen tuomioistuimeen mahdollista siten, että luovuttamispäätös tai siirtoa koskeva päätös ei johda suoraan tai epäsuoraan palauttamiseen, joka rikkoisi kansainväliseen ja unionin oikeuteen perustuvia Suomelle asetettuja velvoitteita.

Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisestä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta säädetään menettelyasetuksen 10 artiklan 3 kohdassa. Mitä 2 momentissa säädetään lausuntopyynnöstä, sovelletaan myös tässä momentissa tarkoitettuihin tilanteisiin.

Sen lisäksi, mitä menettelyasetuksessa säädetään, kansainvälistä suojelua koskeva hakemus hylätään tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisen vuoksi, jos jokin mainitun asetuksen 38 artiklan 1 kohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyy.

Rajamenettelystä säädetään menettelyasetuksen 43–54 artiklassa.

Sen lisäksi, mitä menettelyasetuksen 45 artiklan 1 kohdassa ja 53 artiklan 1 kohdassa säädetään, rajamenettelyä sovelletaan mainitun asetuksen 43 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyessä, jos:

Edellytysten täyttyessä hakijaan, joka siirretään Suomeen hallinta-asetuksen 67 artiklan 11 kohdan mukaisesti sisäisenä siirtona sovelletaan rajamenettelyä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo perusoikeuksien toteutumista rajamenettelyssä 16 j §:n ja seulonta-asetuksen 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti.

Rajamenettelyä sovellettaessa hakemus on ratkaistava ja päätös annettava tiedoksi viiden viikon kuluessa hakemuksen rekisteröimisestä. Jos rajamenettelyä sovelletaan hakijaan, joka siirretään Suomeen hallinta-asetuksen 67 artiklan 11 kohdan mukaisesti sisäisenä siirtona, Maahanmuuttovirasto voi pidentää hakemuksen tutkintaa neljällä viikolla. Jos Suomi on muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyviin kriisitilanteisiin ja ylivoimaisen esteen tilanteisiin vastaamisesta ja asetuksen (EU) 2021/1147 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1359, jäljempänä kriisi-asetus , 4 artiklassa tarkoitetulla neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä saanut luvan mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rajamenettelyn käsittelyaikaa koskevan poikkeuksen käyttöön, Maahanmuuttovirasto voi pidentää hakemuksen tutkintaa kolmella viikolla.

Sisäministeriö antaa Euroopan komissiolle menettelyasetuksen 49 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen riittävän kapasiteetin saavuttamisesta ja 50 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen hakemusten vuotuisen enimmäismäärän saavuttamisesta.

Menettelyasetuksen 43 artiklan 2 kohdassa säädetään siitä, että hakijalla ei ole rajamenettelyn aikana oikeutta tulla jäsenvaltion alueelle ja 54 artiklan 1 kohdassa siitä, että hakijan liikkumisvapautta on rajoitettava rajamenettelyn aikana.

Hakijalla on rajamenettelyn ajan velvollisuus oleskella hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella, jolla pysymistä varmistetaan estein. Vastaanottokeskuksen alueella tarkoitetaan vastaanottokeskuksen tonttia sekä siltä selvästi erotettua aluetta. Tontin tai siitä erotetun alueen on oltava riittävän laaja, jotta voidaan turvata hakijan yksityiselämän koskemattomuus ja vastaanottopalveluiden saaminen. Hakijalle on annettava selvästi tieto alueen rajoista.

Maahanmuuttovirasto voi myöntää hakijalle luvan poistua tilapäisesti vastaanottokeskuksen alueelta lähiomaisen vakavan sairauden tai hautajaisten taikka muun painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi.

Hakijalla on myös oikeus poistua vastaanottokeskuksen alueelta, jos se on välttämätöntä vastaanottopalvelujen saamiseksi tai alaikäisten koulunkäynnin järjestämiseksi.

Rajoitustoimista tehdään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 50 §:n mukainen päätös.

Rajamenettelyä seuraavasta paluumenettelystä säädetään rajalla tapahtuvasta palauttamismenettelystä ja asetuksen (EU) 2021/1148 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1349, jäljempänä paluurajamenettelyasetus .

Liikkumisvapauden rajoittaminen jatkuu paluurajamenettelyssä 104 b §:n mukaisesti.

Euroopan unionin kansalaisen tekemä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus jätetään sisällöllisesti tutkimatta, jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen pöytäkirjasta (N:o 24) Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten turvapaikasta muuta johdu. Maahanmuuttoviraston on ilmoitettava välittömästi sisäministeriölle unionin kansalaisen tekemästä kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta, jos se ottaa hakemuksen tutkittavaksi. Sisäministeriö ilmoittaa asiasta Euroopan unionin neuvostolle.

Hakemuksen käsittelyyn sovelletaan menettelyasetusta lukuun ottamatta sen 11 artiklaa tutkittavaksiottamispuhuttelusta.

Pakolaisaseman saa:

Toissijaisen suojeluaseman saa:

Pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman myöntämisestä kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevassa menettelyssä säädetään määritelmäasetuksen 13 ja 18 artiklassa.

Oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella jätetään myöntämättä, jos ulkomaalaisen katsotaan olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle taikka jos on perusteltua syytä epäillä hänen syyllistyneen:

Tilapäinen oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle:

Jatkuva oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle, joka saa määritelmäasetuksen 24 artiklan perusteella oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella tai oleskeluluvan kiintiöpakolaisena. Jatkuva oleskelulupa voidaan myöntää ulkomaalaiselle, joka otetaan Suomeen tämän lain 93 §:n nojalla tehdyn valtioneuvoston päätöksen perusteella.

Oleskelulupa myönnetään Suomessa olevalle ulkomaalaiselle, jolle jätetään myöntämättä kansainvälistä suojelua määritelmäasetuksen 5 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 2 tai 3 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan taikka 17 artiklan 1–3 kohdan perusteella, jos häntä ei voida poistaa maasta, koska häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Oleskelulupa myönnetään Suomessa olevalle ulkomaalaiselle, jonka kansainvälinen suojelu on poistettu määritelmäasetuksen 14 tai 19 artiklan nojalla, jos häntä ei voida poistaa maasta, koska häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Maahanmuuttovirasto:

Poliisi ja rajatarkastusviranomainen voi avustaa Maahanmuuttovirastoa määrittävän viranomaisen tehtäviin kuuluvissa hakemuksen perusteiden ja muiden hakemuksen tutkinnan kannalta tärkeiden tietojen selvittämisessä.

Poliisi voi osallistua kansainvälistä suojelua koskevaan henkilökohtaiseen puhutteluun, jos Suomen kansallinen turvallisuus tai kansainväliset suhteet taikka yleinen järjestys tai turvallisuus sitä edellyttävät.

Poliisilaitos antaa hakemuksen tutkinnasta vastuussa olevaan valtioon palautettavalle ulkomaalaiselle hallinta-asetuksen 46 artiklan 1 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitetun kulkuluvan.

Suomen esittämän pyynnön johdosta Suomeen lähetetty turvapaikka-asioiden tukiryhmän jäsen voi Maahanmuuttoviraston virkamiehen ohjauksessa ja valvonnassa avustaa Maahanmuuttovirastoa hakemuksen perusteiden, muiden hakemuksen tutkinnan kannalta tärkeiden tietojen ja vastuussa olevan jäsenvaltion selvittämisessä sekä suorittaa 205 §:n 4 momentissa tarkoitetun tiedoksiannon. Tukiryhmän jäsenen tulee Suomessa tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään noudattaa Suomen lakia.

Maahanmuuttovirasto toimii määritelmäasetuksen 37 artiklassa tarkoitettuna yhteyspisteenä ja menettelyasetuksen 71 artiklassa tarkoitettuna yhteysviranomaisena.

Valtioneuvosto päättää yleisistunnossaan hallinta-asetuksessa ja kriisiasetuksessa tarkoitetuista Suomen sitoumuksista yhteisvastuutarjouksiksi.

Valtioneuvosto päättää yleisistunnossaan hallinta-asetuksessa ja kriisiasetuksessa tarkoitetun yhteisvastuun sekä kriisiasetuksessa tarkoitettujen poikkeusmahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyvien ilmoitusten ja pyyntöjen esittämisestä Euroopan komissiolle ja neuvostolle.

Raja- ja merivartiostoasetuksen mukaisen eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvästä joukosta lähetetyn ryhmän jäsenenä Suomessa oleva vieraan valtion toimivaltainen virkamies sekä turvapaikkavirastoasetuksen mukainen Suomeen lähetetty turvapaikka-asioiden tukiryhmän jäsen voivat avustaa poliisia ja rajatarkastusviranomaista 1 momentissa tarkoitettujen henkilötuntomerkkien ottamisessa poliisimiehen tai rajatarkastusviranomaisen virkamiehen ohjauksessa.

Mitä passilaissa (671/2006) säädetään passin turvatekijöistä, sormenjälkien ottamisesta, passin teknisestä osasta, teknisen osan tietojen tarkastamisesta, teknisen osan tietojen tietoturvasta, tekniseen osaan talletettujen sormenjälkien lukemisesta ja päätöksestä, sovelletaan myös tässä luvussa tarkoitettuihin matkustusasiakirjoihin. Muukalaispassin ja pakolaisen matkustusasiakirjan tekniseen osaan talletettuja sormenjälkiä voi lukea mainitussa laissa säädetyn lisäksi myös Maahanmuuttovirasto asiakirjan aitouden toteamiseksi ja henkilöllisyyden todentamiseksi, jos sille säädettyjen tehtävien suorittaminen sitä edellyttää.

Pakolaisen matkustusasiakirja myönnetään ulkomaalaiselle, joka on saanut pakolaisaseman ja jonka pakolaisasemaa ei ole poistettu.

Pakolaisen matkustusasiakirja ja sellainen muukalaispassi, joka on myönnetty 134 §:n 2 momentin perusteella tai joka on myönnetty henkilölle, joka on saanut oleskeluluvan 113 a §:n perusteella, ei oikeuta matkustamaan ulkomaalaisen kansalaisuusvaltioon tai entiseen pysyvään asuinmaahan.

Aikaa vapaaehtoiseen paluuseen ei määrätä myöskään, jos on olemassa pakenemisen vaara, henkilön katsotaan olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle taikka kansalliselle turvallisuudelle, oleskelulupahakemus on hylätty selvästi perusteettomana tai vilpillisenä taikka kysymys on 103 §:ssä tai menettelyasetuksen 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen hylkäämisestä tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisen vuoksi taikka tämän lain 101 §:ssä tarkoitetusta ilmeisen perusteettomasta hakemuksesta. Pakenemisen vaaraa arvioidaan 121 a §:n mukaisesti.

Paluurajamenettelyasetuksen 4 artiklan 5 kohdan mukaista vapaaehtoisen paluun aikaa pyydetään rajatarkastusviranomaiselta, joka tekee asiaan päätöksen.

Valitus Maahanmuuttoviraston päätöksestä kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa on tehtävä kymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos:

3) hakemus on tutkittu menettelyasetuksen 42 artiklassa tarkoitetussa nopeutetussa menettelyssä ja hylätty mainitun asetuksen 39 artiklan 3 kohdan mukaisesti perusteettomana tai tämän lain 101 §:n mukaisesti ilmeisen perusteettomana.

Valitus on tehtävä 1 momentissa säädetyssä määräajassa myös, jos valituksenalaisella päätöksellä on samalla ratkaistu oleskelulupa muulla perusteella ja päätetty maahantulokiellosta. Valituksenalaiseen päätökseen liittyvän maasta poistamista koskevan asian valituksen tekemisestä säädetään menettelyasetuksen 67 artiklan 1 kohdassa.

Valitusaikojen laskemisesta säädetään menettelyasetuksen 67 artiklan 8 kohdassa.

Valitus hallinta-asetuksen 42 artiklan 1 kohdassa ja 67 artiklan 10 kohdassa tarkoitetusta siirtopäätöksestä on tehtävä kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on tehtävä 1 momentissa säädetyssä määräajassa myös, jos valituksenalaisella päätöksellä on samalla päätetty maahantulokiellosta ja Suomessa myönnetyn matkustusasiakirjan peruuttamisesta.

Seuraaviin tämän lain nojalla tehtyihin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla:

Päätökseen, jolla kansainvälinen suojelu poistetaan menettelyasetuksen 66 artiklan 6 kohdan perusteella, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Poiketen 192 §:ssä säädetystä, toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy tämän pykälän 2 momentin mukaisesti, jos Maahanmuuttoviraston päätös koskee:

Jos päätös on tehty Maahanmuuttoviraston:

Tarkemmat määräykset Maahanmuuttoviraston toimialueista annetaan Maahanmuuttoviraston työjärjestyksessä. Maahanmuuttovirasto ja Tuomioistuinvirasto tekevät yhteistyötä Maahanmuuttoviraston päättäessä toimialueista ja muista muutoksenhakuun ja tuomioistuinten toimintaan vaikuttavista asioista.

Hallinto-oikeuden on pyrittävä käsittelemään valitus kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa:

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa valitus on pyrittävä käsittelemään kuuden kuukauden kuluessa valituksen tekemisestä, jos hallinto-oikeus ei ole sallinut valittajan jäädä Suomen alueelle odottamaan valitukseen annettavaa päätöstä.

Valitus on pyrittävä käsittelemään 1 momentissa säädetyissä määräajoissa myös, jos valituksenalaisella päätöksellä on samalla ratkaistu oleskelulupa muulla perusteella, päätetty maahantulokiellosta ja Suomessa myönnetyn matkustusasiakirjan peruuttamisesta. Valituksenalaiseen päätökseen liittyvän maasta poistamista koskevan asian valituksen käsittelemisestä säädetään menettelyasetuksen 67 artiklan 1 kohdassa.

Hallinto-oikeuden on käsiteltävä valitus 193 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa asiassa kiireellisenä. Korkeimman hallinto-oikeuden on käsiteltävä valitus 193 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetussa asiassa kiireellisenä.

Jos Suomi on kriisiasetuksen 4 artiklassa tarkoitetulla neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä saanut luvan mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rajamenettelyn käsittelyaikaa koskevan poikkeuksen käyttöön, hallinto-oikeuden on pyrittävä käsittelemään valitus viimeistään 18 viikon kuluessa hakemuksen rekisteröimisestä.

Hallinta-asetuksen 42 artiklan 1 kohdassa ja 67 artiklan 10 kohdassa tarkoitettua siirtopäätöstä koskevan valituksen käsittelemisen määräajasta säädetään mainitun asetuksen 43 artiklan 3 kohdassa.

Valitus on pyrittävä käsittelemään hallinta-asetuksen 43 artiklan 3 kohdassa säädetyssä määräajassa myös, jos valituksenalaisella päätöksellä on samalla päätetty maahantulokiellosta ja Suomessa myönnetyn matkustusasiakirjan peruuttamisesta.

Hallintotuomioistuin voi tehdä päätöksen kansainvälistä suojelua koskevan muutoksenhakuasian raukeamisesta, jos valittaja on oma-aloitteisesti, ilman viranomaistoimenpiteitä, poistunut Suomesta tai hänen katsotaan todennäköisesti poistuneen Suomesta menettelyasetuksen 41 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

Hallinta-asetuksen 42 artiklan 1 kohdassa ja 67 artiklan 10 kohdassa tarkoitetun siirtopäätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus on tehtävä seitsemän päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi henkilölle, jota siirtopäätös koskee. Määräaikaan sisältyy vähintään viisi arkipäivää.

Oikeudesta jäädä maahan muutoksenhaun ajaksi säädetään menettelyasetuksen 68 artiklassa.

Jos kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskeva päätös on tehty menettelyasetuksen 68 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla perusteella, Suomen alueelle muutoksenhaun ajaksi jäämistä koskeva hakemus on tehtävä hallinto-oikeudelle seitsemän päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi hakijalle tai henkilölle, jolta on poistettu kansainvälinen suojelu. Määräaikaan sisältyy vähintään viisi arkipäivää.

Hallintotuomioistuin voi ratkaista täytäntöönpanoa tai Suomen alueelle jäämistä koskevan hakemuksen ilman asiassa kertyneitä asiakirjoja, jos asian ratkaisemiseksi tarpeelliset seikat käyvät ilmi valituskirjelmästä tai muutoin.

Hallinto-oikeuden täytäntöönpanoa tai Suomen alueelle jäämistä koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Edellä 198 b §:n 1 momentissa tarkoitettuun hakemukseen tehtävän päätöksen ratkaisemisen määräajasta säädetään hallinta-asetuksen 43 artiklan 3 kohdassa. Edellä 198 c §:n 2 momentissa tarkoitettua hakemusta koskeva hallinto-oikeuden päätös on tehtävä seitsemän päivän kuluessa. Määräaikaan sisältyy vähintään viisi arkipäivää.

Jos päätös käännyttämisestä tai maasta karkottamisesta liittyy kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevaan päätökseen, päätös voidaan panna täytäntöön sen jälkeen, kun hakijalla tai henkilöllä, jolta on poistettu kansainvälinen suojelu, ei ole menettelyasetuksen 68 artiklan mukaan oikeutta jäädä Suomen alueelle tai se on evätty hallintotuomioistuimen 199 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä. Jos asiassa tarvitaan valituslupa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, valitus ei estä täytäntöönpanoa, ellei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Jos sovelletaan 102 §:ssä säädettyä poikkeusta, aiempi päätös käännyttämisestä tai maasta karkottamisesta voidaan panna täytäntöön hakemuksen tutkinnan aikana.

Hallinta-asetuksen 42 artiklan 1 kohdassa ja 67 artiklan 10 kohdassa tarkoitetun siirtopäätöksen täytäntöönpanosta säädetään mainitun asetuksen 43 artiklan 3 kohdassa.

Edellä 16 i §:n 2 momentissa tarkoitettu päätös neuvontaa tarjoavien järjestöjen ja henkilöiden läsnäolon kieltämisestä voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon on saatettava määritelmäasetuksen ja tämän lain mukaiset päätökset, jotka koskevat oleskeluluvan myöntämistä kansainvälisen suojelun tai tilapäisen suojelun perusteella taikka ulkomaalaisen käännyttämistä, maasta karkottamista tai pääsyn epäämistä sekä siirtopäätökset. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon on viipymättä saatettava myös ulkomaalaisen säilöönottoa, lapsen asumisvelvollisuutta ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 50 §:ssä tarkoitetut rajamenettelyn liikkumisrajoitusta koskevat päätökset sekä seulonta-asetuksen 17 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu seulontalomake. Yhdenvertaisuusvaltuutetun pyynnöstä hänen tietoonsa on saatettava muutkin tämän lain mukaiset päätökset, 152 b §:ssä tarkoitetun maasta poistamisen täytäntöönpanon valvonnan edellyttämät tarpeelliset tiedot sekä 16 j §:n 1 momentissa tarkoitetun seurantatehtävän edellyttämät tarpeelliset tiedot.